30.3.2016

Alkukevään juhlaa

Minä juhlin aina, kun vain voin. Vaikka en pidä itseäni kristittynä, juhlistan silti aina jotakin pääsiäisen aikaan. Kaikki muutkin juhlivat, on kivaa, aurinko paistaa, monet lintusetkin jo lauluttelevat, on täydellinen alkukevään tunnelma ja monen monta vapaapäivää - tulisin ehkä hulluksi, jos en voisi laittaa kestejä pystyyn!

No, tänä vuonna pääsiäislomasta kaksi ensimmäistä päivää vietin retkellä Teijossa (se oli ihana retki), mutta heti savunahjuisista kamppeista riisuuduttuani ryhdyin kestimeininkeihin.

Krotti oli hankkinut meille narsisseja. Iloiseksi yllätyksekseni en saanut niistä oikeastaan minkäänlaisia allergiaoireita. (Siihen saattaa vaikuttaa lepän kukinnan vuoksi aloittamani intensiivinen allergialääkitys.) Otin niistä varmaan miljoona valokuvaa, mutta lupaan olla postaamatta kaikkia.


Sunnuntaiaamuna maalattiin kananmunia, tai piirrettiin. Teimme kumpikin yhden hienon ja yhden tosi karsean. Karseat syötiin saman tien, hienot säästettiin tuonnemmaksi. (Näin logiikkamme toimii.)

Kukkakuvioinen alla on minun hieno pääsiäismunani.

Krotti idätti myös rairuohoa (useampaan eri purkkiin) ja laittoi siihen paljon pikkutipukoristeita (monta joka satsiin) sekä ruohomunia. (En tajua, miten moisella nimellä varustettu tuote voi olla niin suosittu.)


Asiaan kuului myös tunnelmallinen kukka-asetelma: risuja ja keltaisia tulppaaneja.


Narsissitkin ikään kuin aseteltiin keittiön hyllylle kaiken muun tavaran sekaan, ja niihinkin tuli niitä kauheita pikku tipuja.


Sillä välin, kun olin vierailulla vanhempieni luona kotiseudullani (siellä kiurut jo lauloivat, leskenlehdet kukkivat pientareilla ja pelloilla hengasi hanhia ja joutsenia), Krotti valmisteli puolisalaa juhlapäivällisen. Palasin siis maanantaina kämpille yllätysherkkujen ääreen.





Jälkkärinä oli tosi hassun näköistä ja herkullista persikkapiirakkaa.


Ruokaa myös jäi yli niin paljon, että sitä riitti rääppiäiskutsujakin varten. Sama juttu kuin jouluna: Krotti kokkaa aina koko komppanialle, joten varsinaisen juhlan jälkeen on aika kutsua porukkaa kyläilemään yli jääneiden ruokien tuhoamiseksi. Onneksi mielestäni juhlaan kuin juhlaan sopii hyvin herkkujen paljous, enkä pahastu saman ruuan syömisestä useampana päivänä peräkkäin.

2 kommenttia: