31.8.2016

Saariston rengasseikkailu 1/5: Parainen ja Nauvo (feat. Seili)

Ottaen huomioon kaiken muun Saaristomeri-orientoituneen puuhailuni määrän saattaa olla vähän outoa, etten ole ikinä ennen kiertänyt koko Saariston rengastietä ympäri. Olen kyllä reissannut siitä pätkiä molemmista päistä läheltä Turkua niin pyörällä, autolla kuin bussillakin, mutta koko kierroksen tein ensimmäistä kertaa viime viikonloppuna, kun päätimme toteuttaa kolmen päivän seikkailun Rengastien ympäri. Reissu oli sekoitus tutkimustyötä ja lomailua: kävimme keräämässä näytteitä Seilin ja Houtskärin edustoilta, mutta muuten vain seikkailimme huviksemme.

Lähdimme matkaan autolla, sillä meillä oli jälleen koko liuta tieteentekokamoja mukana. Sitä paitsi Saariston tiet ovat tunnetusti helvetillistä poljettavaa mäkineen ja mutkineen ja soraisine kevyen liikenteen polkuineen, enkä minä ole lainkaan hyvä pyöräilijä. (Viimeisimmällä pyöräretkelläni onnistuin kaatumaan varmaan viidesti yhden päivän aikana. Tämä johtuu kai siitä, että tasapainoelimen tulehdus tärväsi aikanaan tasapainoaistini, ja olen ollut liian laiskapaska kuntouttamaan sitä riittävästi.)

Syksyinen sää ja avarat merimaisemat. <3

Miltei joka kerta, kun olemme ajaneet Paraisten ja Nauvon läpi matkallamme Seiliin, olemme katselleet kaikkien jännien kohteiden opasteita matkan varrella ja miettineet, että joskus pitää tehdä seikkailu ilman tiukkaa aikataulua, jotta voi rauhassa piipahtaa tutustumaan kaikkeen. No, nyt meillä oli se seikkailu, mutta aika moni paikka oli valitettavasti kiinni, vaikka nettisivujensa mukaan niiden olisi pitänytkin olla vielä auki.

Paraisilla koukkasimme hyvän matkaa päätieltä Tammiluodon viinitilalle, mutta viinipuodin myyjä ei ollut paikalla ja puhelin vain tuuttasi varattua, joten pienen tovin tilan pihassa norkuiltuamme päätimme lähteä jatkamaan matkaa. Paikka oli kyllä idyllisen kaunis, mutta olisi ollut mukavaa päästä käsiksi tilan tuotteisiinkin.

Tammiluodon viinitilan pihamaata.

Kukkaistutukset olivat hienoja.

Myöskään Stentorpin lammastila ei näyttänyt erikoisen auki olevalta, mutta sinne ajaminen ei kuitenkaan ollut turha sivupisto, sillä aivan tilan parkkipaikan takaa metsästä löytyy hauska pieni luola, jota kävimme ihailemassa.

Stentorpin luolassa.

Lounasta pysähdyimme syömään Sattmark Kaffe & Safkaan, mistä sain ehkä parasta salaattia ikinä! Annokseen kuului myös älyttömän hyvää jyvänäkkäriä, jota onnistuimme ostamaan vielä pienen pussillisen mukaankin. Ruokailimme ulkona kesäkeittiön terassilla, mutta jälkkärikahvit joimme sisällä kahvituvassa. Ruuan jälkeen teimmme pienen kävelyretken metsään Sattmarkin retkeilyreiteille.

Sattmark Kaffe & Safkan oivallinen salaatti.

Irvokas näky, mutta myös lohdullinen. Tehokas ampiaisansa on ahmaissut kymmenittäin amppareita. Yhtäkään ei ollut ilmeisesti enää hengissä, sillä saimme ruokailla kaikessa rauhassa.

Kahvituvan tunnelmaa.

Lisää sitä.

Lapsille suunnatun Robinson-seikkailupolun varressa puron penkalla piileskeli kasvuston kätkemänä hauska ankanpoikaspatsas. (Oikea ankka olisi toki ollut vielä hauskempi.)

Metsä oli sieneisä! Näitä emme poimineet mukaan, mutta hyvän hapero- ja tattisaaliin saimme. Hintana oli kymmenien hirvikärpästen ilmaiskun kohteeksi joutuminen.

Nauvon puolella kävimme tsekkaamassa, olisiko Hippoglass auki, mutta sekin näytti olevan suljettu. Lasitaiteen sijaan kävimmekin sitten ihailemassa kivitaidetta, sillä Katriina Design oli kuin olikin auki, ja siellä oli vaikka mitä kivaa hypisteltävää.

Rehellisiä kivitöitä moneen käyttöön.

Nauvosta veneilimme Seiliin hoitamaan näytteenoton ja majoittumaan ensimmäiseksi yöksi. Aurinko laski kultaisena, kun häärimme näytteenottopuuhissa Lammasluodolla. Päivän työt saatiin purkkiin illan pimennyttyä, ja siirryimme asuntolalle kokkailemaan sienimuhennosta päivän saaliistamme.

Yliopiston Buster Nauvon eteläsatamassa.

Seikkailumaskottimme! Meripelastusseuralta hankkimamme mäyräkoira Köpi.

Iltatunnelmaa aseman lahdella.

Meren vaahtoa Lammasluodolla.

Ilta-auringon kultaa ja jyhkeät saaristolaismännyt.

Hämärtyvä ilta, hehkuvat pilvet.

Seili illan pimentyessä. (Laiturin tolpat jäivät kuvaan typerästi, kun en pimeässä nähnyt, miten rajaan. Niiden jälkeenpäin pois rajaaminen veisi osan valojen heijastuksista.)

Aseman laiturin yövalo.

Sienisaalis kypsymässä.

Seuraavana päivänä palasimme Nauvoon ja jatkoimme kierrosta kohti Korppoota Rauli-myrskyn pauhatessa.

4 kommenttia:

  1. Meidän on pitkään pitänyt mennä rengastietä pyörillä, mutta aina on jäänyt. Ehkä jonain kesänä vielä onnistuu. Kauniita maisemia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen kyllä Rengastietä, sen varrella on huimasti kivaa nähtävää ja koettavaa. Pyörällä kannattaa varautua paikoitellen tappavan rankkoihin etappeihin (etenkin Paraisten pääsaaren jälkeen, kun pyörätie muuttuu soraiseksi ja mäkisekin kevyen liikenteen poluksi, jota jatkuu varmaan jo Nauvoon saakka), mutta uskon, että kuitenkin pyöräillen reitistä saa vielä enemmän irti kuin autolla - ei voi torkkua maisemien ohi ja kuulee luonnon äänet kaiken aikaa. :D

      Poista