14.9.2016

Sitkeitä kasveja

Parvekepuutarhan loppukesä tuntuu olevan yhtä viivytystaistelua tuhohyönteisiä vastaan. Ei kuitenkaan kannata heti luovuttaa, vaikka jo heinä-elokuun vaihteessa tilanne näyttäisi epätoivoiselta, sillä kasvit voivat hyvinkin selvitä vielä pitkälle syksyyn, jos niille vain antaa mahdollisuuden.

Kun kasvi joutuu elämään hyönteisten laidunnuspaineen alla, se kehittää omia puolustusmekanismejaan tuholaisia vastaan. Toisin kuin keskikesän ötökkäkaaoksen keskellä voisi olettaa, hyönteistuhojen määrä ja torjunnan tarve ei siis välttämättä kasvakaan eksponentiaalisesti kesän mittaan, vaan jopa vähenee, kunhan kasvit pääsevät tositoimiin.

En ole mikään kasvifysiologian ekspertti - itse asiassa se kuuluu niihin biologian aihepiireihin, joista ymmärrän harvinaisen vähän - mutta olen lukenut sen verran puolustusmekanismien indusoitumisesta, että ainakin perusajatuksen tasolla uskallan puhua jotain aiheesta. Tämä ei kuitenkaan välttämättä päde kaikkiin kasveihin, eikä tasan ainakaan kaikkiin lajikkeisiin.

Joka tapauksessa on lohduttavaa tietää, etteivät parvekepuutarhan kasvit välttämättä olekaan pelkästään apaattisia uhreja, jotka kuolevat pois, jos niitä ei suojele kaiken maailman pikku laiduntajilta, vaan se pyrkivät myös omatoimisesti pääsemään eroon vihulaisista. Aina se ei onnistu, mutta ainakin ne yrittävät. Jos niitä auttaa vähän, etenkin vaikealla alkutaipaleella, ne saattavat selviytyä ja tuottaa satoa vielä myöhään syksyllä.

Parvekepuutarhamme tänään. Leikkoauringonkukkia ja tuholaishyökkäyksen selviytyjiä.

Tomaatteja tulee edelleen. (Harmi, etten voi syödä niitä. Näyttävät mehukkailta.)

Kesäkurpitsakin porskuttaa, vaikkei näytäkään enää kovin hehkeältä.

Mustasilmäsusanna yllätti. Sen kohdalla totesimme jo ajat sitten, ettei kannata enää yrittää, ja leikkasimme koko kasvin biojätteeseen. Muutamaa viikkoa myöhemmin se alkoi yhtäkkiä tehdä taas uusia lehtiä ja kärhiä, vaikkemme olleet tietenkään enää kastelleetkaan sitä sen jälkeen, kun olimme antaneet periksi.

Krassikin kukkii edelleen mainiosti. Se on myös kasvanut hirviömäisen isoksi.

14 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kyllä, parvekekasvit sen kun porskuttavat, vaikka ruska alkaa jo värjätä pihapuita. :)

      Poista
  2. Runsasta vihreää, ihanan kesäistä. :) Iloa päivääsi!

    VastaaPoista
  3. Aikamoinen viidakko vielä!:) Nautitaan auringosta ja kaikesta vihreästä vielä hetki, kun voidaan!<3

    VastaaPoista
  4. Kauniin rehevää vielä edelleen! Lasit ovat ihana jatkoajan antaja parvekepuutarhurille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Kesä jatkuu parvekkeella paljon pidempään kuin ulkona. :D

      Poista
  5. Voin kuvitella miten kivaa meidän kissoilla olisi teidän puutarhassa! :'D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jooo, pitäiskö meiän ne joskus päästää sinne (tekemään tuhojaan)? :''D

      Poista