16.10.2016

Menestyvien tutkijoiden glamoureimmat illanvietot

Minä kun puhun niin usein näistä tutkimusprojekteistamme vain kenttätöiden osalta, niin nyt ajattelin vähän tasapainottaa tilannetta ja jakaa pari tärkeää juttua myös ns. siisteistä sisähommista. Tärkeät jutut ovat luonnollisesti herkkuihin ja juhlallisuuksiin liittyviä, sillä muulta osin tämä puoli tutkimuksen tekemisestä ei useinkaan näytä kovin mielenkiintoiselta, sillä se sisältää lähinnä erinäisten näytteiden käsittelemistä laboratoriossa sekä hyvin hitaasti etenevää tietokonetyöskentelyä.

Juhlallisuudet ovat meillä ajankohtaisia silloin, kun jotain tärkeää saavutetaan. Niinpä, kun saimme suhteellisen pitkään työn alla olleen liejutaskurapututkimuksemme käsikirjoituksen lopulta valmiiksi, hörpimme oikein juhlavasti pullollisen viiniä ja nautiskelimme suklaakakkua.

Viini juotiin luonnollisesti kahvikupeista (ihan kuin yliopistolta olisi löytynyt tähän hätään mitään muita juoma-astioita) ja kakut lusikoitiin suoraan pahvipakkauksistaan. Tunnelman täydensivät pöydällä valtoimenaan lojuvat lähdeartikkelit, kynät ja tietokoneet. Niin oli hienostunut illanvietto että!

Tätä me teemme yliopistolla iltaisin opiskelu- ja työajan jälkeen.

Glamour, se oli vahvasti läsnä.

Samaisen artikkelikässärin valmistumista juhlistettiin toki vielä uudestaan silloin, kun se saatiin oikoluvun jälkeen lähetettyä vihdoin viimein toimitukseen. Hetki oli ikimuistoisen jännittävä ja riemastuttava, eikä vähiten siksi, että koko työ oli tehty opiskelijavoimin osana tutkimusprojektikurssia, ja sitä oli vatuloitu suunnilleen kolme vuotta ennen kuin tähän pisteeseen viimein päästiin. Tämä hetki koitti tietysti joskus puolen yön jälkeen meillä, pitkän ja puuduttavan sohvalladatailusession päätteeksi, joten juhlistuskin suoritettiin asian mukaisissa puitteissa.

Läppäri, paperit, ryttäytyneet sohvapeitteet - ja kuohuviiniä. Kyllä oli fiiniä.

Sitten, kun muutamaa viikkoa myöhemmin saimme kuin saimmekin toimitukselta vastauksen, että käsikirjoituksemme on otettu arviointiin (eikä oletusarvoisesti saman tien torjuttu), oli tietysti jälleen bileiden paikka. Se sattui kaiken lisäksi juuri sopivasti Lilla M:n syntymäpäivänä, joten juhliminen oli välttämätöntä. Olimme tietysti jälleen yliopistolla, joten glamour oli taas vahvasti läsnä. Vedimme pitsaa sormin suoraan laatikoista, mutta jälkkäriä varten etsittiin peräti lusikat.

Pitsantähteet, siis seuraavan päivän lounaamme. (Aina pitää ostaa jokaiselle oma pitsa, vaikka kuitenkin tuhoamme kerralla vain noin kaksi kolmasosaa per pää.)

Mainiot kakut! (Peräisin Fazer Cafésta.)

Kaikki kuvat lienevät Krotin kännykältä. Näin se homma etenee. Mitenköhän tyylikkäästi juhlimme sitten, jos artikkelimme joskus julkaistaan?

4 kommenttia:

  1. Minäkin haluan yliopistoon, jos siellä on tuollaista!

    VastaaPoista
  2. Jos tuo paperi hyväksytään niin sitten on kyllä taas juhlan paikka!

    VastaaPoista