8.10.2016

Syksyinen Konungsskär

Kun kesällä kävi ilmi, että tutkimusprojektimme kenttäkausi päättyy vasta syys-lokakuussa, ryhdyin jo henkisesti varautumaan hc-meriseikkailuihin syysmyrskyjen keskellä. (Olen varmaan maininnutkin jo, että pelkään kovaa aallokkoa.) No, nyt kesän kenttätyöt ovat paketissa, emmekä ole joutuneet merelle kertaakaan myrskyssä. Emme edes kohtalaisella tuulella. Aika gupaisaa.

Konungsskärin mertojennostokeikkaa jännäsin eniten, sillä se on näytteenottosaiteistamme uloimpana saaristossa. Mutta turhaan jännitin - syksyn viimeinen Konungsskär-keikka saatiin tehdä aivan ihanassa säässä. Aamu oli sankasti sumuinen, mutta sumu hälveni, kun pääsimme Nauvoon asti. Pilvetkin hälvenivät päivän edetessä, kun tuuli hiukan voimistui, joten aurinko pääsi lämmittämään.

Yliopistonmäki oli verhoutunut sumuun.

Meillä oli joku hämähäkki salamatkustajana veneessä.

Korpoströmissä oli hiljaista. Tankkauspiste ei toiminut, joten ajoimme sitten vajaalla tankilla.

Vesi oli tosi alhaalla!

Konungsskärin ja Birskärin välinen silta näytti olevan hassun korkealla nyt, kun vesi oli laskenut niin paljon.

Päivä oli aluksi melko harmaa.

Jäkä jäkä.

Sitten aurinko tuli esiin. Piti kuvata taas tätä samaa kohtaa, josta olen räiskinyt varmaan miljoona kuvaa jo aiemmilla reissuilla. Mutta tässä on niin kaunista!

Autiotupa näkyy pensaikon takaa.

Tuuli hiukan voimistui päivän aikana, mutta ei pahaksi. Aallokko pysyi maltillisena.

Venepaikan kaikki "vedenalaiset piilokivet" olivat nyt näkyvillä. 

Tavallisesti tuo tukki on suunnilleen vedenrajassa. Jännittävää, miten pinnankorkeus voi vaihdella näin paljon!

Ei kommentteja

Lähetä kommentti