14.11.2016

Lumisade, jokasyksyinen yllättävä juonenkäänne

Talvi yllätti autoilijat, talvi yllätti VR:n, lumikaaos ruuhkautti liikenteen, junat ovat myöhässä... Kuinka nämä samat jutut voivatkin toistua joka ikinen vuosi? Etelä-Suomeen tulee ehkä kymmenen senttiä lunta, eikä mikään enää toimi. Liikenne seisoo, junat ja bussit myöhästelevät. Kukaan ei yhtäkkiä osaa enää ajaa, eikä välttämättä edes kävellä.

Tämä on kyllä sellaista vaaratonta tunnelmalunta, onhan tämä kiltisti rantakivikossa, eikä esimerkiksi autotiellä. (Kuva on Krotin ottama.)

Sääennusteita seuraamalla voisi päästä jo aika pitkälle. Lisäksi voisi vaikkapa tarkkailla ulkolämpötiloja ja taivasta. Aina lumisade ei ole ennustettavissa, eikä ainakaan sen määrä, mutta yksi asia on melko varma: syksyä seuraa talvi ja silloin yleensä sataa lunta. Siihen olisi ehkä järkevää varautua etukäteen.

Mutta ehkä elämä on muuten liian tylsää ja turvallista, joten vauhtia ja vaarallisia tilanteita on pakko yrittää väen vängällä järjestää ryhtymällä tyhmäksi? Hyvä tapa saada lisää haastetta elämään on unohtaa joka syksy, että talvi on edessä. Mikäs sen jännempää kuin yllättyä ensilumesta joka kerta uudestaan!

Minulla on yksi hyvä esimerkkikertomus siitä, kuinka jännittäväksi kaiken saa tehtyä olemalla aktiivisesti tyhmä. Tai ehkä ei välttämättä tyhmä, mutta ainakin yltiöoptimistinen ja epäkäytännöllinen. Tässä se tulee.

Olimme aikeissa mennä autolla erääseen seminaariin Tvärminneen, mutta sääennusteisiin ilmaantui juuri seminaaripäivälle varoitus talven ensimmäisestä kunnon lumisateesta. Kaikki muut kiireet (kuten posterimme valmisteleminen seminaaria varten!) kuitenkin ajoivat talvirenkaiden vaihtamisen edelle, joten lopulta renkaidenvaihto jäi viimeiseen iltaan. Eikä se sitten lopulta tapahtunut ollenkaan.

No, aamulla Turussa oli toki hiukan pakkasta, mutta tuskin lainkaan lunta, eikä lisääkään näyttänyt olevan tulossa. Hangon suunnalle puolestaan ennustettiin reilusti plussa-asteita koko päiväksi. Niinpä epäkäytännöllis-optimistisina lähdimme matkaan kesärenkailla. (Talvirenkaat tietysti jäivät kotiin tilanpuutteen vuoksi.) Matkalla oli hiukan lumisempiakin pätkiä, mutta perillä oli tosiaan plussakeli, tuuli oikein kunnolla ja satoi lähinnä vettä.

Kelikuva menomatkalta Hangon suuntaan. Kesärenkailla pärjäsi vielä mitenkuten.

Koko päivän sää pysyi siedettävänä, lunta tuli vähän muttei liikaa, joten pidimme yllä optimismiamme. Illalla alkoi kuitenkin pyryttää niin, että lopulta maassa oli ihan kunnon hanki. Ei enää mitään asiaa liikenteeseen kesärenkailla. Onneksi yksi kaverimme oli liikkeellä vailla kyytiläisiä, joten pääsimme hänen matkassaan turvallisesti pois Hangosta. Krotin auto piti kuitenkin hylätä sinne odottamaan parempia kelejä tai renkaidenvaihtoa.

Lopulta Krotin auto oli siis yksin Tvärminnessä ja me Turussa miettimässä, miten saisimme sen takaisin sieltä. Onneksi tiedossa ei ollut ihan lähitulevaisuudessa mitään sellaista aktiviteettia, jossa autoa olisi varsinaisesti tarvittu, mutta kyllä sitä kaivattiin kuitenkin takaisin mielellään ennen kevättä.

Jouduimme siis ikään kuin odottamattomiin vaikeuksiin varhaisen lumentulon takia. Mutta ei siinä kuitenkaan mikään iso paha #lumikaaos yllättänyt viatonta pikku autoilijaa, vaan kyse oli ihan puhtaasti tyhmyydestä. Tai siis ei tyhmyydestä, vaan siitä epäkäytännöllis-optimistisuudesta. Siitä, ettei kukaan meistä oikeastaan ajatellut asiaa loppuun asti.

(Olen ollut havaitsevinani, että epäkäytännöllis-optimistinen ajattelu on yllättävän yleistä tutkijoiden keskuudessa, ainakin kentällä työskentelevien ekologien. Joskus siitä on huomattavaa etua niissä hommissa, mutta tämän sorttisissa tilanteissa toivoisi, että kyydissä olisi joskus myös joku, joka ajattelee asioita vaikkapa käytännöllis-pessimistisesti.)

Tvärminnen eläintieteellisen aseman pihassa oli vielä iltapäivälläkin näin vähän lunta.

Niin, ja se auto saatiin sieltä kyllä lopulta takaisin ihan suhteellisen helposti. Ei tarvinnutkaan odottaa kevääseen, ottaa junaa Hankoon, tulla sieltä bussilla vähän matkaa Tvärminnen suuntaan ja kulkea tienristeyksestä jalan vielä viimeiset kymmenen kilometriä auton luokse. Ja kyllä, se seminaari oli todellakin kaiken tämän hösellyksen arvoinen tapahtuma. Meillä oli siellä jopa se posteri, ensimmäinen itse tekemämme ikinä. Se oli kerrassaan hulppeata!

Ja nythän siitä ensilumesta jo päästiinkin, niin että #lumikaaos on toistaiseksi ohi. Ainakin melkein. Jos nämä plussakelipäivät lounaisrannikolla jatkuvat, Turku on pian juuri niin ihastuttavan harmaa kuin marraskuussa sopiikin olla. Parhaassa tapauksessa seuraavaan lumentuloon menee sen verran pitkään, että jengi ehtii jo unohtaa tämän ensilumen ja voi yllättyä taas seuraavastakin lumisateesta oikein kunnolla.

Mitäs te tuumitte lumikaaoksesta? Jouduitteko tänä syksynä talven yllättämiksi?

4 kommenttia:

  1. Hyvä että saitte auton kuitenkin takaisin. Meillä autoon saatiin talvirenkaat toisena lumisena päivänä, mutta pyöräni on vieläkin ilman. Viime viikon kuljin bussilla, mutta tänään läksin sitten kesärenkailla liikenteeseen. Yllättävän hyvin sujui, yksi mäki piti taluttaa ylös ja toisessa vähän heittelehti alamäessä. Lumi on kyllä niin hieno juttu että en valita mistään kaaoksesta yhtään, vaikka bussit tosiaan täälläkin kulkivat miten sattui.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, vähän säätöä se vaati, mutta kun seuraavana viikonloppuna tiet olivatkin kovan tuulen kuivaksi puhaltamat, siis käytännössä kesäkeli, ja korkeapaine vallitsi, voitiin auto hakea ilman, että renkaita piti edes vaihtaa heti Tvärminnessä. Aika hyvin. :D Toivoisin, että uskaltaisin/osaisin pyöräillä talvellakin, mutta tasapainoni on kehnonlainen. Ehkä kunnon leveillä nastarenkailla voisi joskus taas kokeilla uudestaan. :) Turussa paikallisbussit ovat muuten pysyneet yllättävän hyvin aikataulussa - vaan auta armias pitkänmatkanbusseja ja junia! :D Mutta joo, minäkin tykkään paljon lumesta. Ainoa asia, mistä ensilumessa en tykkää onkin juuri se, kun lumen tulon myötä kukaan ei osaa enää ajaa ja iltapäivälehdet kirjoittavat kauhutarinoita lumikaaoksesta. :D

      Poista
  2. Epäkäytännöllis-optimisitnen ajattelu. :D Välillä meinaavat hurjat otsikot talveen tuloon liittyen huvittaa - ihanko totta, että talvi saapuu! Mutta niin vain joka vuosi, kun maailma yhtäkkiä muuttuu valkeaksi, ovat talvikamppeet jossain varmassa jemmassa eli ihmissilmän tavoittamattomissa, pyörässä on ohkaiset kesärenkaat ja vaikkapa ihan puolen tunnin reissuun kuluu yhtäkkiä noin viisi tuntia enemmän ylimääräistä.

    Talvi on silti aivan mahtava vuodenaika. Harmi vaan, ettei se Turussa halunnut viihtyä viikkoa pitempään marraskuisella visiitillään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan! :D On tosiaan aika harmillista, että Turun lumitalvi meni toistaiseksi niin nopeasti ohi. Olen kuitenkin iloinen siitä, että se lumi sentään lähti nopeasti ja "kivuttomasti", siis ei muuttunut viikkokausien ajaksi jääksi ja loskaksi, vaan katosi parissa päivässä. "Onni onnettomuudessa" sentään. :D

      Poista