20.12.2016

Perhoskämmekkä tuli taloon

Jostain syystä olen siinä luulossa, että orkideat ovat kauhean vaikeita huonekasveja. Olen kuitenkin jo pitkään kokenut kiusausta hankkia - vaikkapa ihan vain kokeeksi - jonkin kivan orkidean meille ja katsoa, miten pitkään saisimme sen selviämään. Ne vain tuppaavat olemaan sen verran kalliita, ettei viitsisi millään ostaa täyteen hintaan, jos kasvi sitten kuoleekin puolen vuoden sisällä.

No, onneksi milteipä kaikilla huonekasveilla on sesonkinsa, jonka päättyessä vihermyymälät hankkiutuvat ylijääneistä eroon ihan naurettavan halvalla. Siinä vaiheessa kasvit saattavat toki näyttää vähän ankeilta lakastuvine kukkineen, mutta joukossa on usein myös ihan siedettävän hyväkuntoisia yksilöitä, joilla saattaa hyvinkin olla vielä toivoa, jos niiden hoitoon vain jaksaa panostaa.

Niinpä meillekin sitten lopulta kotiutui vähän riutunut perhoskämmekkä Honkkarista 50 sentin ulosheittohintaan. Eipähän tarvitse ainakaan surra hukkaan mennyttä rahaa, jos tulokas ei selviäkään kovin kauaa hengissä. Juuri sopiva "ihan kokeeksi vain" -hankinta. Nyt jännätään, miten tämä yksilö pärjää. Jos se pärjäilee edes jonkin aikaa, voi seuraavasta sitten harkita vaikka maksavansakin jo jotain.

Koska uusi kämmekkämme kaipasi ympärilleen jotain fiiniä asetelmaa, siirsin sen kaveriksi niin ikään kuolemaa tekevän agaaven ja Aalto-tiukkupurkillisen kiviä. Nyt meillä on sitten kaksin kappalein riutuvia eksoottisia kasveja lasipurkeissa aitiopaikalla keskellä huonetta.

Toistaiseksi hengissä. Vedonlyönti käyntiin: kumpi kuolee ensin, kämmekkä vai agaave? (Oikeasti haluaisin tietenkin molempien selviytyvän, mutta ainakin nyt tuon agaaven elämä on näyttänyt olleen viimeisen vuoden ajan yhtä surullista alamäkeä. Yllätyn todella, jos se tuosta vielä nousee uuteen kukoistukseen.)

Onko teillä kokemusta orkideoista? Onko niiden hoitaminen oikeasti jotenkin hirveän paljon vaikeampaa kuin muiden huonekasvien?

8 kommenttia:

  1. Perhoskämmekät on nykyään jalostettu melko helppohoitoisiksi. Mun äidilläni on vuosikausia eläneitä yksilöitä, ja mun äidin kasvien hoito on luokkaa "kastele kerran viikossa, ei se muuta tarvii". Tosin ne mun äidin yksilöt harvemmin kukkii.
    Mulla on itsellä ollut muutama eksoottisempikin orkidea (mm. Cattleya <3), jotka olen saanut teininä ilman sen erikoisempaa hoitoa kukkimaan uudestaan. Oon kuitenkin seurannut orkidean perushoitoja, että juuret ovat ilmassa, ei multaa, seisottaa kasteluvettä, etc. En muista, mikä kemikaali se oli, mikä vajoaa kasteluveden pohjalle, mitä orkideat eivät hirveästi itseensä halua.
    Mutta siis, pointtinani, perhoskämmekät ovat helppoja pitää elossa : )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Okei. Rohkaisevaa! (Hain noita perushoito-ohjeita orkideayhdistyksen sivuilta, eivätkä nekään niin kummallisilta kuulostaneet. En tiedä, mistä tämä mielikuvani vaikeasta huonekasvista on peräisin.) Mä haluaisin myös joskus jonkin eksoottisemman lajin, jos nyt saadaan tämä perhonen pysymään hengissä.

      Poista
  2. Perhosorkideat ovat helppoja. Olen kaikille mainostanut miten kahdesta orkideastani toinen kukkii joka vuosi ja toinen 15-vuotias vanhus kukkii aina kun huvittaa. Enkä ole muuta tehnyt kuin kastellut kerran viikossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Okei, tämäkin oli oikein rohkaiseva tieto! :)

      Poista
  3. Appiukkoni oli hyvä hoitamaan orkideoita..ja hänellä oli dementia, joten uskon, että pärjäät, kunhan et ole liian tarkka!:) Orkidean kukat ovat kyllä kukkien aatelia.<3 Pidetään peukkuja, että pääset niistä nauttimaan.:)

    VastaaPoista
  4. Mulla oli kans jostain syystä semmonen mielikuva alkujaan, että orkidea on kovatöinen kasvi. Mutta eipäs todellakaan ole ollut sellainen.. Oikeastaan se on siitä mukava ettei se ole niin nöpö nuuka, jos se ei kahteen viikkoon saakkaan vettä. Ennen pitkiä reissuja pidän sitä vain pidempään vedessä ja sitten kun taas palaan kotiin niin sama homma. Muuten upotan sen veteen vain kerran viikossa ja siinä se mitä se minulta vaatii ja odottaa. Huh!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ok, mukavaa kuulla! :) Olen tässä alkanut ihmetellä sitä, kun suuri osa "orkidearuukkuina" myytävistä purkeista ei ole altakastelumallia, joten kasvi pitäisi nostaa ylös kasvualustastaan, jos sen haluaisi upottaa kunnolla veteen. Mekin hankimme tuon tuollaisen korkean lasipurkin, jossa juurilla on kyllä kunnolla tilaa "hengittää", mutta josta kasvia ei saa niin mitenkään pois veteen upottamista varten. Niinpä vain kaadamme vettä kasvualustaan sen verran, että alimmat juuret kastuvat mutta ylimmät pysyvät yhä kuivilla.

      Poista