blogi luonnosta ja luonnonläheisestä elämästä

Keltaisia kukkia

18.1.2017

Viimevuotinen esikkomme ei pidemmän päälle pärjännyt huonekasvina (se on mahdollisesti yhä hengissä vanhempieni pihalla ja toivottavasti kukkii taas myöhemmin keväällä, mutta se nähdään sitten myöhemmin), joten nyt meillä on jälleen uusi, kukkivana kaupasta ostettu yksilö. Voin taas jännätä, miten pitkään se kukkii, aukeavatko nuput ja selviääkö se huonekasvina pidempäänkin. Yritys on ainakin kova.


Tämä on kai saman värinen kuin se viimevuotinenkin, mutta näyttää minusta jotenkin kalpeammalta ja vähemmän värikylläiseltä. Lajin saati lajikkeen nimeä en tiedä, mutta jokin kääpiöesikon (Primula vulgaris) jalostettu muoto saattaa olla kyseessä. Prisma myy kaikki esikot vain esikkoina, eikä minun määritystaidollani pitkälle pötkitä näiden jalostettujen koristekasvien monimutkaisessa lajiviidakossa.

Luin muistaakseni joskus jostain, että kääpiöesikon pitäisi tuoksua, mutta tämä ei kyllä erikoisemmin tuoksu. Ihan vähän ehkä, mutta tuskin havaittavasti. Olen myös kuullut, että monet esikot ovat tosi allergisoivia (etenkin ne vahvasti tuoksuvat), mutta en ole saanut näistä ikinä mitään mainittavia oireita. Ehkä hiukan aivastelua aamuisin, mutta se voisi johtua mistä tahansa muustakin.


Jokin ötökkä näyttää hiukan järsineen paria terälehteä, mutta itse kasvissa ei onneksi näkynyt mitään mönkijäisiä. Sumuttelin sen kuitenkin varmuuden vuoksi mäntysuopaliuoksella pariin kertaan ja pidin reilun vuorokauden ajan karanteenissa kylpyhuoneessa, missä ei ole muita kasveja lähettyvillä.

Teen tämän varotoimen poikkeuksetta kaikille uusille kasveille heti niiden saavuttua meille estääkseni kasvituholaisten leviämisen asuntoomme. Näkemällä vähän vaivaa alussa voi säästyä tosi isolta vaivalta myöhemmin. Suuren skaalan tuhohyönteisinvaasiot ovat ikäviä ja tuottavat hirveästi hommaa.

Meillä on nimittäin yli 20 huonekasvia suhteellisen pienessä tilassa lähellä toisiaan, joten jos ötökät valtaavat jonkin niistä, on tarpeen tehdä tuholaistorjunta kaikille muillekin. Siihen uppoaa sujuvasti kokonainen päivä. Parempi siis ennalta ehkäistä tartunnat.


Nyt on taas ollut niin hämäriä päiviä, ettei meinaa ollenkaan saada riittävästi valoa kuviin edes etelänpuolen ikkunoiden luona. Se teettää sitten utuisia ja oudon värisiä kuvia. En kuitenkaan malta olla räpsimättä.

Mukana haasteessa: #kukkailottelua @mansikkatilanmailla

16 kommenttia

  1. Aina noita kesäesikoita tulee ostettua, vaikka harvemmin olen saanut ne elossa pihamultaan saakka. Jonkun kerran olen onnistunut.
    Kukkivat kasvit ilahduttavat sen verran paljon, että vaikka ne olisivat lyhytikäisiä, niitä on silti mukava ostaa. Varsinkin, kun tosiaankin on päivästä toiseen ylen harmaata ja pimeää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, vähän niin kuin leikkokukatkin: eivät ne kauaa pysy kauniina, mutta ilahduttavat sitäkin enemmän. Olen nyt kerran onnistunut saamaan esikon kukkimaan kunnolla loppuun asti ja selviämään kesään ja multaan. Kaikki aikaisemmat yritykset ovat nuupahtaneet viikon-parin sisällä hankinnasta. Ainakin se jääkylmällä vedellä kastelu tuntuisi tehoavan, pidentävän kukintaa ja estävän nuupahtamisen.

      Poista
  2. Kiitos tästä keltaisesta pläjäyksestä - tekee niin hyvää tässä pimeydessä!

    VastaaPoista
  3. Beautiful! A sunny color splash...
    Greetings from Germany

    VastaaPoista
  4. So very pretty, we grow them here in Australia too :D)

    VastaaPoista
  5. Onpas kaunis esikko, niin keväinen fiilis näissä kuvissa. :)

    VastaaPoista
  6. Ihanan keväinen väri tuossa esikossa!
    En tiennytkään että nuo voisi istuttaa pihalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ja hyvällä paikalla ne voivat siis selvitä vaikka vuosia ja kukkia aina keväisin (tai syksyisinkin, kuten meidän viime keväinen yksilömme päätti viime syksynä tehdä). :D

      Poista
  7. Ooh, miten kaunis ja aurinkoinen esikko. Näistä kuvista tulee auttamatta iloiselle tuulelle :)

    VastaaPoista
  8. Kaunis esikko!<3 Tuo oikeasti kevään tullessaan.:) Paistaisipa vielä aurinko...

    VastaaPoista