19.5.2017

Parvekepuutarhan toukokuuta

Nyt kun loppukevät onkin ollut poikkeuksellisen kylmä, on osoittautunut oikein hyväksi sattumaksi, ettemme saaneet tehtyä kevätkylvöjä ennen huhtikuuta. Taimet olisivat ehtineet venähtää aivan älyttömän kokoisiksi tähän mennessä, jos olisimme saaneet siemenet multaan jo maaliskuun alussa niin kuin olimme ajatelleet, ja olisimme varmasti joutuneet siirtämään niitä isompiin ruukkuihin jo monta kertaa.

Vaikka auringonpaisteessa parvekkeellamme onkin ollut yli 30 asteen lämpötiloja, öisin on tuon tuostakin käyty pakkasella, eikä ole tuntunut hyvältä ajatukselta istuttaa mitään "ulos" niin kauan, kun taivaalta tulee lunta. Nyt olemme kuitenkin alkaneet edistää parvekepuutarhan laittamista kesäkuntoon, sillä säät ovat viimein lämmenneet ja on alkanut näyttää toiveikkaalta, että taimet voisi jo siirtää.


Sillä välin, kun yksivuotiset viljelykasvit ovat esikasvaneet sisällä ikkunalaudalla, on mustaherukka ehtinyt jo kukkia ja alkaa tehdä marjoja. Kukinta alkoi huhtikuun lopulla. Marjat ovat vasta pieniä vihreitä raakileita, mutta eivätköhän ne pian kypsy näinä auringonpaisteisina päivinä.


Istutimme huhtikuussa myös loput kukkasipulit parvekelaatikoihin, ja tähän mennessä krookukset ovat jo pitkälti kukkineet. Tulppaanit eivät ole vielä kukassa - mutta onneksi parvekkeemme alapuolella taloyhtiön pihanurmella kyllä kukkii jo ihania punaisia tulppaaneja.




Viimekesäisen kirvainvaasion ja syksyllä epähuomiossa tapahtuneen mullan läpijäätymisen jälkeen ihan käsittämättömän henkiinheräämisen suorittanut vaahterantaimi on jo reippaasti lehdessä. Kukkia se ei - ymmärrettävää kyllä - tehnyt vielä tänä vuonna. Saa nähdä, selviääkö se parvekkeellamme niin vanhaksi, että näkisimme joskus vielä kukinnankin.



Puutarhamessuilta saadut orvokit kukoistivat pitkään ja ilahduttivat lumisinakin päivinä kukkaloistollaan, kunnes kirvat iskivät ja kasvit piti lopulta dumpata. Laitoin tähän yhden viimeisistä ottamistani orvokkikuvista - siitä pystyy helposti havaitsemaan ainakin yhden kirvan.


Raparperikin on kärsinyt joidenkin ötököiden hyökkäyksestä, mutta itse ötviäisiä ei kyllä enää näy, ainoastaan vioitusta lehdillä. On ihanaa, että saamme jo tänä kesänä ihan kunnolla raparperisatoa, vaikka taimi tuli meille vasta viime kesänä aivan älyttömän pienenä tirriäisenä.


Keijukaispuutarha pitää rakentaa uudestaan. Vain pari hassua mehikasvia selvisi talvesta. Onneksi voin käydä hakemassa mamin puutarhasta uudet taimet. Seuraavaan talveen pitää sitten varautua vähän paremmin.


Jääkaapissamme itämään lähteneet valkosipulinkynnet tuli lykättyä joitain viikkoja sitten multaan, ja nyt ne ovat jo tosi hyvässä kasvussa. Ihanaa! Edellisen kerran, kun yritin kasvattaa valkosipulia parvekepuutarhassa, viljely epäonnistui aivan totaalisesti.


Esikasvatustaimet ovat nyt käyneet muutamana päivänä parvekkeella totuttelemassa uusiin olosuhteisiin - lähinnä siihen kuumuuteen auringonpaisteessa. Ne saattavat päästä sinne pysyvästi jo tänään, jos ehdimme ja jaksamme tarttua toimeen illalla. Tänä keväänä Krotti on kyllä kantanut selkeästi enemmän korsia kekoon parvekepuutarhamme eteen kuin minä, mutta nyt aion kunnostautua.

Olen ollut taas vaihteeksi vähän uuvuksissa, enkä ole saanut arkisin paljon mitään aikaiseksi, kun kaikkien viikonloppuseikkailujen jälkeen huilaaminen ja tuleviin seikkailuihin valmistautuminen on vienyt suurimman osan energiastani, ja loput olen sitten käyttänyt siihen artikkelikäsikirjoitukseemme (joka muuten hyväksyttiin nyt julkaistavaksi!) ja muihin juokseviin olennaisuuksiin puutarhahommien kustannuksella.


Onneksi puutarhahommia riittää tehtäväksi myöhemminkin, vaikka kevätaskareisiin en olekaan saanut kauheasti panostettua. Tänä kesänä meillä on parvekepuutarhamme ohella myös Turun kaupunkiviljelyhankkeen kautta saatu viljelylaatikko, jossa olemme ajatelleet kasvattaa sellaisia hyötykasveja, joille parvekkeemme paahteiset olosuhteet eivät ole niin suotuisat. Lisäksi suunnitteilla on pienimuotoista "siirtolapuutarhan" perustamista toveri Vötkylän parvekkeelle - hän kun asuu nykyään korttelin päässä meiltä.

#kukkailottelua @mansikkatilanmailla

14 kommenttia:

  1. Kylläpäs siellä on ihana parveke. Saatte mustaherukkaa ja raparperiäkin...varmasti maistuvat hyviltä, kun on itse ne "tuottanut"..:)

    VastaaPoista
  2. Voi että tuo vaahterantaimi on nätti <3 Hyvää elämää hänelle!

    VastaaPoista
  3. Raparperi on kyllä siitä jännä kasvi, että vaikka sen syksyllä leikkaa maan tasalle, niin se kuitenkin joka kevät puskee hirveän pöheikön. Äiti on aina ihan tuskissaa kaiken raparperin kanssa.
    Kauhean kiva kun pääsee muiden puutarhojen kautta elämään kevättä, kun ei sitä omaa ole. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, olen havainnut saman meillä kotilandella. Raparperi kestää vaikka mitä ja tuottaa ihan sikana satoa. :D

      Poista
  4. Jopas siellä vihertää ja niin reippaita taimia!

    Aurinkoista viikonloppua!

    VastaaPoista
  5. Voi, miten paljon teillä jo onkin kaikkea ihanaa!<3 Herukkapensas ja vaahtera ovat erityisesti mieleeni.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! On tosiaan mukavaa, kun puut/pensaatkin pärjäävät parvekkeella. :)

      Poista