19.11.2017

Havaintoja blogini evoluutiosta

Selasin hiljattain vanhoja postauksiani ja huomasin siinä ohessa tosi konkreettisesti, miten paljon blogini on tässä vuosien kuluessa muuttunut.

Kahden ensimmäisen vuoden aikana julkaisin vain muutaman kerran kuukaudessa (lukuun ottamatta sitä yhtä pitkää talvitaukoa, joka kesti miltei puoli vuotta ja jonka aikana en postannut yhtään mitään), mutta suunnilleen viime vuoden toukokuusta lähtien olen postannut vähintään pari kertaa viikossa, usein paljon tiheämminkin. Toistaiseksi blogihistoriani aktiivisin kuukausi on ollut kuluvan vuoden huhtikuu, jolloin julkaisin kaikkiaan 21 postausta. Se on enemmän kuin koko ensimmäisen bloggausvuoteni aikana yhteensä.

Alussa kirjoitin tosi satunnaisesti ihan mistä sattuu. Sitten, suunnilleen samaan aikaan, kun aloin muutenkin blogata aktiivisemmin ja säännöllisemmin, muuttui myös sisällön linja paljon systemaattisemmaksi. Kirjoitan toki edelleenkin ihan mitä sattuu, mutta nykyään sentään tiedän jo etukäteen, mitä aion milloinkin kirjoittaa.

Tämä pari vuotta sitten Seilissä ottamani kuva on ehkä ollut blogini bannerina kaikista pisimpään.

Niin ikään edelliskeväänä sain käyttööni nykyisen kamerani (Canon PowerShot SX230 HS). Vaikka olenkin aina ollut kova räpsimään kuvia oli kuvauskaluston taso sitten minkälainen tahansa, vaikutti tämä parannus kuvausintooni merkittävästi ja sitä myötä myös blogin kuvasisältöön. Kyllähän minä edelleenkin satunnaisesti postaan kännykkäkuvia, sillä en tosiaankaan kulje aina kamera taskussa, mutta kuitenkin enimmäkseen käytössäni on nyt paljon aiempaa enemmän ja parempia kuvia.

Sekin tapahtui viime vuoden keväällä, kun pikkuhiljaa aloin työstää yhä useampia postauksiani pidempään kuin vain yhden naputteluistunnon ajan. Teen edelleenkin kohtuullisen ison osan postauksistani kertaheitolla valmiiksi - kuvat sisään, noin vartti naputtelua, pikainen oikoluku ja sitten ulos - mutta kuitenkin aika monia julkaisuja työstän nykyään useana eri päivänä. Saatan kirjoittaa hetken ja jättää jutun hautumaan, lisätä kuvat seuraavana päivänä, jättää taas hautumaan ja vasta viikkoa myöhemmin oikolukea ja julkaista.

Niihin aikoihin, kun bloggaustyylini muutenkin muuttui, muokkasin myös viimeisintä kertaa blogin ulkoasua uusiksi ihan tosissani. Sen jälkeenkin olen toki naputellut koodia aika paljon ja naputtelen varmasti jatkossakin, mutta nykyisenlaisen taustakuvan ja värimaailman keksin silloin. Nykyiseen yleisilmeiseen olen sen verran tyytyväinen, etten ehkä ihan lähiaikoina laita sitä uusiksi, mutta banneria tykkään vaihtaa aina välillä.

Sininen maisema Airistolta oli bannerina myös aika kauan, mutta sai väistyä, kun muutin blogin värimaailmaa.

Suunnilleen samaan aikaan alkoivat lukijamääränikin hiljalleen kasvaa. Sitä en yhtään ihmettele. Aiemmin blogini saattoi tuottaa iloa lähinnä vain satunnaisille tiedonhakijoille ja tietysti tutuille, joita luonnollisesti jaksaa aina kiinnostaa, vaikka kirjoittaisin mitä, mutta nykyään tämä on oikeastaan jo sellainen blogi, jota saattaisin itsekin ryhtyä seuraamaan, vaikken edes tuntisi kirjoittajaa henkilökohtaisesti.

Blogini on siis nyt ollut noin puolentoista vuoden ajan sitä, mitä se nykyisellään on.

Hassua tässä on se, etten missään vaiheessa tehnyt mitään tietoista päätöstä alkaa panostaa blogiini aiempaa enemmän tai tehdä tästä jotain oikeasti järkevää vanhan kunnon häröpalloilun sijaan. Ehkä, jos olisin jotenkin suunnitellut tämän muutoksen, olisin saattanut perustaa kokonaan uuden, jo lähtökohtaisesti tyyliltään paljon ryhdikkäämmän blogin, mutta nyt, kun se vain tapahtui, en ole oikeastaan pahemmin edes ajatellut asiaa.

Varmaankin sillä lienee osuutensa asiaan, että vielä vuonna 2014 olin aika hiljattain romahtanut ihmisraunio, jota oltiin vasta vähän aikaa sitten alettu uudelleenrakentaa, mutta pari vuotta myöhemmin olin jo ehtinyt saavuttaa jonkinlaisen vakaan olemassaolon tason.

Jossain välissä kokeilin banneriin maisemakuvaa Virosta, mutta tätä en muistaakseni pitänyt kovin kauaa.

Tuntui kyllä tosi nostalgiselta lukea omia vanhoja postauksia ja fiilistellä niiden tunnelmaa. Meininki oli ajoittain melkoisen hapokasta, mutta se oli sitä silloin. Tämä on tätä nyt. "Vartti per postaus" oli lupaukseni, kun lähdin pitämään blogia. Nykyään se on enemmänkin "vartti kerrallaan" tai jotain sen suuntaista. Tekeminen ei ole enää lainkaan niin spontaania kuin joskus, mutta toivottavasti en ole kuitenkaan muuttunut liian huolelliseksi, koska sitä en halua.

Viime aikoina olen kyllä myös vähän pohtinut niinkin radikaalia temppua kuin blogin nimen vaihtamista, sillä kaikki muukin on muuttunut tässä vuosien myötä niin paljon.

Tavallaan olisi vähän sääli vaihtaa otsikkoa, kun tämä nykyinen on niin miellyttävän tolkuton, etten varmasti keskisi mitään hauskempaa, vaikka yrittäisinkin. Toisaalta se voisi olla ihan hyväkin temppu, sillä tolkullisempi nimi saattaisi tehdä blogista helpommin lähestyttävän. Sivun osoitetta en välttämättä kuitenkaan jaksaisi ihan heti lähteä vaihtamaan, joten tämä nykyinen Viikarivartti pysyisi kuitenkin sillä tasolla ainakin mukana.

Nykyisen bannerini ensimmäinen versio näytti tältä.

Sitäkin olen miettinyt, josko vaihtaisin epämääräisen Blogger-nimimerkkini vähemmän epämääräiseen taiteilijanimeeni, mutta ehkä annan nyt tämänkin ajatuksen hautua vielä vähän aikaa. Viihdyn kuitenkin toistaiseksi ihan hyvin toveri Varpuslintuna. On mukavaa olla anonyymisti joku pieni tirpunen vaan. Sitä paitsi kaikki kaverinikin tunnetaan täällä ties minkälaisilla kauheilla lempinimillä.

Mitään isoja muutoksia en kyllä ole ihan heti tekemässä, mutta pyörittelen asiaa mielessäni. Pitäisi saada jokin nerokas idea, koska en tosiaan halua blogini nimeksi mitään aivan tavanomaista. Muutoksessa olisi järkeä, jos nimi kuvaisi paremmin sisältöä, mutta parhaiten sen homman hoitaisi oma nimeni, koska minustahan tämä kaikki loppujen lopuksi kertoo.

Kattotaa ny et kui täs ollenkaa käy.

Oletteko pohtineet oman bloginne ja bloggaamistyylinne muuttumista?

18 kommenttia:

  1. Hyvin samanlaisia tuntemuksia ja kokemuksia olen itsekin käynyt läpi bloggaamisen kanssa. Bloggaan nyt kymmenettä vuotta, nimen vaihtokin on joskus kynyt mielessä, mutta... Olen enemmän pitkän matkan kulkija kuin lyhyiden pyrähdysten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, kymmenen vuotta on jo paljon! Onnittelut siitä. :)

      Poista
  2. Enpä ole vielä ehtinyt, vasta vuosi takana :) Mulla menee vielä ihan tuhottomasti aikaa yhteen postaukseen. Toivoisin että jossain vaiheessa tekstien tuottaminen tulisi nopeammaksi, vaikka en mitenkään voi uskoa, että pystyisin vartissa kirjoittamaan yhtä sujuvaa tekstiä kuin sinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Usein kuulee kyllä sanottavan, että blogipostaukseen kannattaa käyttää aikaa, tehdä huolella ja hyvin ennemmin kuin räiskiä menemään. :) Itse en kuitenkaan saisi mitään aikaiseksi, jos yrittäisin olla tosi huolellinen. Olen nimittäin pohjimmiltani ihan järkyttävän pikkutarkka perfektionisti - on siis pitänyt tehdä tietoinen valinta, että blogissani keskityn tuottamaan tekstiä spontaanisti, niin ylipäätään saan mitään ulos. :D

      Poista
  3. Luen sun blogiasi silloin tällöin ja tykkään. Itselläni on ollut blogi nyt 8 kk ja olen löytänyt tästä itselleni oikein kivan harrastuksen. Postailisin enemmänkin mutta työ vie voimia ja toipuminen aikansa. Oikein mukavaa alkavaa viikkoa ja bloggaushetkiä🤗

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja samaa! :) Kannattaa tosiaan hakea julkaisemiseen sellainen tahti, joka tuntuu itselle sopivalta. Minulla postaustahti on heilahdellut hirveästi ja tekee sitä näemmä edelleen, koska en ole järin suunnitelmallinen. :D

      Poista
  4. Säännöllisin välein ajatus seikkailee blogin muuttamisesta aina sen lopettamiseen saakka. Blogi näyttää kehittyvän ja muuttuvan ihan itsestään, joten olkoon. Se on joka tapauksessa paikkansa löytänyt, eikä blogin pitäjä muuksi muutu, vaikka kuinka ulkoisia puitteita rukkaisi. Näin siis tänään. Huomisesta en tiedä.
    Olen seurannut blogiasi pidempään anonyyminä ja nyt jonkin aikaa lukijaksi kirjautuneena. Tykkään blogistasi ja tyylistäsi tälkaisenaankin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa kuulla! Niin tuttuja fiiliksiä. Se on kyllä ihan totta, että tosiaan sama ihminen siellä taustalla tekee pohjimmiltaan ihan samaa juttua, vaikka päällisiä puitteita muuttaisi kuinka tai vaikka perustaisi kokonaan uuden blogin.

      Poista
  5. Olen kokenut blogger-blogialustan helpoksi käyttää ja minun taidoilleni siinä on riittävästi muutosmahdollisuuksia. Banneria vaihtelen vuodenajan mukaan, mutta muuten asettelut ovat pysyneet samantyppisinä.
    Blogisi on omalla lukulistallani, mutta lukijaksi kirjatuminen ei jostain syystä onnistu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Blogger on kyllä minustakin ihan hyvä, mutta tietyt ominaisuudet välillä häiritsevät, etenkin tekstieditorin ajoittainen takkuilu. Mutta hmmm, mistäköhän tuo voisi johtua? Muistan itsekin joskus jonkin blogin kohdalla huomanneeni, ettei "Lue"-nappula toimi.

      Poista
  6. Mä tykkäsin tosta sun vanhasta Seili-bannerista ihan tosi paljon! Mutta on uusikin hauska. Mun mielestä tän blogin nimi on just hyvä, semmonen tosi mieleen jäävä ja persoonallinen, vaikka ei se tosiaan kerro paljoa blogin aiheista tietenkään. Mutta joku "retkiä ja rehuja" tyyppinen ratkasu olisi vaan tosi tylsä tähän verrattuna! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihi, kiitos! Se oli myös mun suosikki kaikista, mitä siihen mennessä olin kokeillu, mutta ajattelin aina, että jossain vaiheessa vielä väsään monipuolisemman kollaasibannerin, kunhan saan aikaiseksi. :D Retkiä & Rehuja, siinäpä olisikin nimi! xD

      Poista
  7. Mun mielestä olisi kauhean tylsää, jos blogi olisi niin valmiiksi mietitty, ettei se muotoutuisi ajan myötä. Lisäksi on tosiaan todella hauskaa (ja välillä suorastaan ratkiriemukasta) lukea nuoremman itsensä (ei nykyinen blogi) juttuja ja sitä miten se elämäntilanne on vaikuttanut.

    Täytyisi itseni varmaan pestata, joku muu koodaamaan mulle tuota sivun ulkonäköä paremmaksi itse kun en yhtään jaksa ja tykkää tuota ohjelmointia tehdä. Ehkä voisin jonkun bannerikuvankin hankkia.

    En kyllä ole ehtinyt hirveästi ajatella bloggaamistyyliä, muuten kuin toivoisin, että olisi hieman enemmän kärsivällisyyttä kirjoittaa juttuja. En tiedä onko niissä edes mitään päätä saatika häntää. :D

    Kun mainitsit tuosta nimenvaihdoksesta Aaltoliike, siinä on merta, sua eikä kuitenkaan liian tyyntä. Ja kilometrikommentti, kiitos hei. XD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta mooses, olisi hassua jos mitään muutosta ei ajan myötä tapahtuisi. Väistämättähän sitä itsekin muuttuu, ja sitä muutosta on kyllä hauska havainnoida. :D

      Ulkoasun modaaminen Bloggerin mallinmuokkaustyökalulla on paikoin helppoa ja hauskaa, paikoin ihan kauheaa. Siksi jossain vaiheessa ryhdyinkin vain naputtelemaan CSS:ää kumotakseni Bloggerin omat oletusmuotoilut tarpeen mukaan, kun kyllästyin valmiiden teemojen rajoitteisiin.

      Näkisin niin, että se tyyli kehittyy ihan itsestään ajan myötä. Vasta pikkuhiljaa huomaa, minkälainen siitä lopulta on tullut.

      Haha! Olen itse asiassa käyttänyt tuota otsikkoa jo aiemmin muissa asiayhteyksissä, joten en voisi enää omaksua sitä blogikäyttöön - mutta aika hyvin keksitty, osuit täsmälleen samaan ideaan kuin itsekin joskus aiemmin. :D

      Poista
  8. Uusi bannerisi on hieno! Tosi hauska ja samaan aikaan kaunis. :D

    VastaaPoista
  9. On kivaa kun blogit muuttuvat. Tylsäksihän se menisi jos vuodesta toiseen olisi ihan samanlaista, samoja juttuja uudestaan ja uudestaan, eikä mikään kehittyisi. Hienoimpia ovat ne blogit jotka on ollu vuosikausia pystyssä ja muuttunu matkalla tosi paljon, niitten vanhoja postauksia on niin nostalgista mennä selailemaan.

    VastaaPoista