Kuka olen ja mistä kirjoitan


Tervehdys! Täällä bloggaa parikymppinen - tai oikeastaan kohta jo kolmikymppinen - turkulainen opiskelija, jota voit kutsua toveri Varpuslinnuksi, kuten blogipiireissä on tullut tavaksi. Reagoin myös nimiin Hiippo, Hiippu ja Kapu, joita kaverit pääasiassa käyttävät.

Moi, mä oon toi Hiippu!

En ole ammattilainen vielä missään, mutta opiskelen mm. ekologiaa, astrobiologiaa ja ympäristötiedettä. Harrastuuksiini lukeutuu monenlaista luontoon liittyvää, kuten retkiä, vaelluksia ja lintubongausta sekä kasvien hyysäämistä. Meillä on parvekepuutarha pienellä lasitetulla etelänpuolen parvekkeella, kasvimaa viljelylaatikoissa keskellä turkulaista lähiötä ja kerrostalokaksio täynnä huonekasveja.

Asun ja elän toisen biologin kanssa, joka tunnetaan nimellä Krotti. Postauksissani esiintyvät usein myös sisarukseni, joista käytän täällä nimiä Pölle ja Vieteripelle, sekä heidän kumppaninsa Mölysammakko (Pöllen miltei kesy possu) ja Vuohi (Vieteripellen karvaisempi puolisko), samoin lukuisia muita kavereita, joista käytän myös asianmukaisia koodinimiä. Esimerkiksi Vötkylä on se, joka asuu viereisessä korttelissa ja on meillä usein kahvilla. Naakkuli, Lilla Milla ja Lissu ovat alkujaan opiskelukavereita, ja heidän kanssaan pidän myös Sekavegaanit-kasvisruokablogia.

Elämäntyyliini kuuluvat erilaiset seikkailut* ja päättömät reissut. Omatoimimatkailu ja roadtripit ovat parhautta. Vaikka välillä suuntaankin (suhteellisen) kauas, enimmäkseen löydyn haahuilemasta Turun seudun lähiluontokohteista kuten Ruissalosta, Kuusistosta tai Kurjenrahkasta. Tiedeasioiden puitteissa tulee oltua usein Seilissä, missä sijaitsee Saaristomeren tutkimuslaitoksen kenttäasema.

Olen niin sanottu luontoihminen: biologi, retkeilijä, lintuharrastaja, vaeltaja, fiilistelijä, seikkailija, haahuilija, luontomystikko, ympäristötoimija, ehkä vähän ekohippi ja mitä näitä nyt on.

En ole täysin terve yksilö. Elämääni mutkistavat muun muassa lukuisat allergiat, yliherkkyydet ja astma, jotka aiheuttavat välillä yllättävän kimurantteja vaikeuksia tilanteissa, joiden voisi olettaa olevan enimmäkseen harmittomia. Ratkaisujen keksiminen on kuitenkin palkitsevaa, ja niitä on mukavaa jakaa eteenpäin, joten kirjoittelen välillä niistä.

Vakavan sortin burnout ikävine seurauksineen on myös koettu, mutta nyt ollaan matkalla kohti parempaa. Nykyään pyrin pitämään elämäntyylini niin leppoisana kuin tehokas ja kaikesta innostuva luonteeni vain sallii. Koska aihe on minulle tärkeä, pidän sitä ajoittain esillä, vaikkei tämä olekaan varsinaisesti mikään masennusblogi.

Alun perin yksi blogitavoitteistani oli käyttää kunkin postauksen naputteluun vain noin 15 minuttia, jotta bloggaaminen ei pahentaisi taipumuksiani. Siitä tuo nimikin tulee. (Se viikari olen minä.) Vaikka nykyään saatan kirjoittaa pidempään, sisältö on välillä edelleen melko spontaania ja syntyy vanhaan tapaansa tehokkain pikkupyrähdyksin arjen lomassa.

Antoisia lukuhetkiä!

En ole oikein pärstäkuvien postaaja, mutta kinttuni esiintyvät blogissa ainakin välillä. Olen myös kunnon kenkäfriikki, olenhan oman elämäni Ford Prefect. Tässä esimerkiksi yhdet suosikeistani. ;)

*) Seikkailu: Jännittävä ja yllätyksellinen matka, joka alkaa yleensä kotiovelta. Voi olla pitkä ja rönsyilevä tai lyhyt ja ytimekäs. Saattaa olla luontoretki mutta ei välttämättä - kohteena voi olla myös vaikkapa jokin mukava myymälä (ihan tavallinen markettikin kelpaa, jos sillä tuulella ollaan), mielenkiintoiset messut tai con, vieras maa tai paikkakunta (esim. Laihia!) tai pahvilaatikkomuseo.