blogi luonnosta ja luonnonläheisestä elämästä

Versoja tammikuussa

30.1.2017

Muutamat parvekkeellamme talvehtineet kasvit ovat alkaneet jo itää. Aurinkoisina lauhoina päivinä parvekelasien takana saattaa olla yli kymmenenkin astetta lämmintä, eivätkä öiset pikkupakkaset pääse sisälle, joten kasveilla on käytännössä jo kevät.

Perjantaina oli ulkonakin niin keväistä - aurinko lämmitti ja talitiaiset lauloivat täyttä päätä - että innostuin aloittamaan parvekepuutarhan kevätsiivousta, ja löysin poimulehden ja mansikan tuoreita versoja viimevuotisten kuolleiden lehtien alta. Herukkapensaan silmut näyttivät jo tosi muhkeilta, ja yllättäen raparperikin oli nostamassa uutta kasvua pintaan.

Samalla hetkellä iski sekä riemu että huoli. Ihanaa, että kasvit selvisivät talvesta - vaikkemme suojanneet niitä pakkaselta pahemmin mitenkään - ja puutarhassamme versoo jo nyt uutta kasvua! Mutta saammekohan niitä selviämään hengissä siihen oikeaan kevääseen asti, jos helmikuussa saadaan taas kovempia pakkasia?

Herukka, poimulehti ja amppelimansikka. Menkää takaisin talviunille, kasvit! Ei vielä ole kevät!

Onneksi sääennuste näytti vielä lauhaa säätä lähipäiville, joten rohkenin hiukan kastella versoja, jotka puskivat esiin enimmäkseen täysin rutikuivasta ja osin jäisestäkin mullasta. Siirsin myös kaikki jo versoneet kasvit vähän varjoisampaan paikkaan siinä toivossa, että vähäisempi auringonvalo hidastaisi niiden kasvua.

Toivottavasti onnistumme saamaan ne selviämään kevääseen. Olosuhteet parvekkeella saattavat olla vähän haastavat, jos kasvu lähtee tosissaan vauhtiin jo näin varhain. Vaikka nyt on lämmintä, kohta varmasti taas pakastaa - onhan kuitenkin yhä talvi - joten taimia pitää tosissaan suojata jäätymiseltä.

Jos lauha sää jatkuu, täytyy muistaa aloittaa saman tien intensiivinen tuholaistorjunta, sillä kasvituholaisetkin talvehtivat mukavasti suojaisalla parvekkeella ja heräävät lämpöön. Edellisessä parvekepuutarhassa hyvin talvehtinut amppelimansikkahan kuoli, kun vihannespunkit heräsivät ja valtasivat versot heti itämisen jälkeen.

"Ulkolämpötila" on tässä kohtaa lämpötila varjossa ja "sisälämpötila" suorassa paisteessa.

Tsekkasin myös talvikauden minimi- ja maksimilämpötilat lämpömittarista. Talven kylmin tallentunut lukema oli -9 astetta. Lämpimin oli +20. En ymmärrä.

Milloinkohan lakkaan hämmästelemästä lasitetun parvekkeen lämpötilaominaisuuksia? En ehkä ihan heti. Pitäisi kai pikkuhiljaa alkaa hahmottaa, miten tämä homma oikeastaan menee ja minkälaiset kasvit menestyisivät parvekkeellamme parhaiten. Oppia ikä kaikki.

2 kommenttia

  1. Kyllähän tuollaiset pikkuiset vihreät versot ilahduttavat, vaikka takaraivossaan tietääkin, että niiden elämä näin tammikuun lopussa on vaaroja täynnä.
    Aika lämmintä näyttää lasitetulla parvekkeella olevan. Kannattaa varmasti seurata lämpötiloja pidemmälläkin välillä. Helpottaa kasvivalintoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan! Juu, oikeastaan kannattaisi ehkä alkaa ihan kirjata lämpötiloja ylös, jotta saisi jonkinlaisen kokonaiskuvan vuoden kulusta ja mahdollisista ääripäistä.

      Poista