Juhlallinen Porvoo-seikkailu

19.3.2017

Vierailen Porvoossa ihan liian harvoin. Toveri Vieteripelle (isosiskoni) on asunut kauniimman karvaisemman puoliskonsa, toveri Vuohen kanssa siellä jo useamman vuoden, mutta olen ehtinyt piipahtaa heillä vain muutaman kerran. Nyt kun he päättivät viimein mennä vihille, oli ehdottomasti järjestäydyttävä paikalle, vaikka päivä olikin perjantai (koska maistraatti järjestää vihkimisiä vain perjantaisin) eli hiukan haasteellinen kaikkien työ- ja opiskeluaikataulujen osalta. Pääsimme kuitenkin lähtemään.

Starttasimme matkaan Turusta jo hyvissä ajoin aamulla, sillä halusimme ehtiä kierrellä kaupunkia ennen naimisiinmenojuttuja. Olimmekin perillä Porvoossa ruhtinaallisen etuajassa ja ennätimme hyvin käydä Brunbergin tehtaanmyymälässä (suklaata!) sekä fiilistellä vanhaakaupunkia ja kirkkoa ennen kuin piti kiiruhtaa maistraattiin. Vihkimisen jälkeen oli ohjelmassa vielä juhla-ateria ravintola Seireenissä ja lopuksi vielä kakkukaffet juhlakalujen luona Porvoon maaseudulla.

Porvoon vanhakaupunki on ihastuttava. Tässä tämä joku raatihuoneen tapainen. Suloisen värinen.

Jokirannan möykkyinen tie. Näkymä sillalle päin. Söpöjä taloja.

Porvoon perinteisen postikorttimaiseman punaiset venevajat. (Kai ne ovat venevajoja?)

Kävimme tietysti lelukauppa Riimikossa. Se on mainio paikka. Haluaisin tällaisen miniatyyrikasvihuoneen.

Riimikon pehmolelupaljoutta. Mäyrät ovat parhaita.

Kiipesimme kirkolle jyrkintä reittiä. Sulamisvedet virtasivat kunnon puroina tienreunassa.

Kirkon katolla kävi vilinä. Paikallisilla naakoilla oli meininki päällä.

Yhtäkkiä kaikki naakat ja varikset lähtivät joukolla lentoon. Varislintujen puuhia on niin hauskaa seurailla. Niillä tuntuu aina olevan jotain jännää meneillään.

Kävimme toki sisälläkin. Kirkot ovat upeita paikkoja. Urkumusiikkia, valoa korkeista ikkunoista, dramaattista arkkitehtuuria. Kaikkein eniten suosikkejani ovat nämä laivat.

Kirkon katto sisältä. Upeet maalaukset ja holvaukset. Me likes.

Sitten maistraattia kohti. Kivan kapea ja kaunis katu ja lisää söpöjä värikkäitä taloja.

Sitten syömään! Seireeni oli ihan mukava ravinteli. Listalta löytyi yksi kasvisruoka-annos, joka ei ollut pelkkä salaatti.

Toimme Vieteripellelle ja Vuohelle helmililjoja. Laitoimme ne tällaiseen kivaan peltipurkkiin.

Kakkukaffet olivat kerrassaan fiinit.

Mukava seikkailu! Porvoo on ihana paikka, ja rakastan juhlia. Toivottavasti Vieteripelle ja Vuohi toteuttavat aikeensa järjestää myöhemmin (kesällä) vielä isommat hääjuhlat, kun nämä vihkijäiset olivat kuitenkin aika pienimuotoiset.

8 kommenttia

  1. Onneksi olkoon Vieteripelle ja Vuohi! (Kylläpäs tuntui hassulta kirjoittaa noin!)

    Minä haluaisin käydä Porvoossa joskus, sillä se näyttää niin viehättävältä paikalta. Se vaan on ihan väärässä suunnassa kaikesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, kyllä kelpaa valita tällaisia kutsumanimiä, niin syntyy varmasti absurdia tekstiä... :D Porvooseen on vähän epänäppärää reissata Turusta. Ajaenkin menee kolmisen tuntia, mutta julkisilla matkustaminen ottaa 4-5 tuntia, eivätkä aikataulut ole useinkaan järin mieltä ylentäviä. Kartalla välimatka näyttää lyhyeltä, mutta käytännössä matka on vähän harmillisen pitkä.

      Poista
  2. Porvoo on kaunis paikka. Viihdyn liiankin hyvin pikkuputiikeissa ;)
    Onkin vierähtänyt useampi vuosi, kun siellä on tullut käytyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ne putiikit! Niissä on ihana pyöriä. Löytää varmasti kaikkea sellaista pientä kivaa, mitä ei ihan joka paikassa muualla myydä. :)

      Poista
  3. Aivan ihania kuvia! Noita venevajoja on kyllä pakko päästä katsomaan (ja kuvaamaan...) kesällä!

    PS. Lippu löysi perille, kiitos! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin vain kuvitella, miten viihtyisää Porvoon vanhassa kaupungissa on kesäisin. <3

      Hyvä! :)

      Poista
  4. Oih, Porvoo on ihana kaupunki. Kummuni ja serkkuni asuvat siellä ja kesäisin on aina pakko päästä käymään.

    VastaaPoista