14.9.2017

Parvekepuutarha vähemmän edustavana

Joku on ehkä havainnutkin, että tässä loppukesällä olen puhunut aivan ennätysmäisen vähän parvekepuutarhastamme. Laatikkoviljelykin on ollut useammin esillä. Syynä on se, että parvekkeella alkoi jo elokuun alussa näyttää aika kamalalta, emmekä ole ehtineet oikein tehdä mitään asialle, ja niinpä en ole pahemmin hengaillut siellä saati ottanut valokuvia.

Kirvoja ja vihannespunkkeja on tänä kesänä ollut meillä aivan ennätyksellisen paljon. Ne ovat turmelleet valtaosan kasveista, ja niinpä jäljellä onkin pitkälti vain epämääräisiä kuivettuneita käppyröitä. No, jokunen on kyllä pysynyt sitkeästi vihreänä, mutta muuten ötökät ovat saaneet aikaan melkoisen täystuhon.

Tämän kuvan otin pari päivää sitten.

Mutta miten näin edes pääsi käymään, kun hankimme kesäkuussa niitä hienoja torjuntaeliöitäkin? Eikö niiden olisi pitänyt estää tällaista tapahtumasta? Olisi toki, jos ne olisivat selvinneet hengissä riittävän pitkään.

Kylmä kesä koitui torjunaötököiden kohtaloksi. Niiden kehittyminen olisi vaatinut tiettyjä lämpötiloja läpi vuorokauden, mutta monena yönä parvekkeellakin oli niin viileää, etteivät arvokkaat ötökkämme menestyneet ollenkaan.

No, se oli hauska kokeilu. Ehkä pikkasen turhan kallis, mutta siinä vaiheessa, kun päätimme tilata torjuntaeliöitä Biotukselta emme voineet mitenkään tietää, kuinka kylmiä öitä olisi vielä edessä, joten ei sille mitään mahtanut. Ensi kesänä parempi tuuri.

Krassi ja mustasilmäsusanna kukkivat sentään yhä. Tämä iso köynnöskrassi on ehkä tomaattien ohella sitkeimpiä parvekepuutarhamme kasveja. Tuholaiset eivät tunnu haittaavan sitä.

Torjuntaeliöiden potkaistua tyhjää yritimme ja yritimme sumutella kasveja vedellä ja mäntysuovalla, mutta tilanne ryöstäytyi pian käsistä, eikä mikään enää auttanut. Jotkin kasvit pärjäilivät ja pärjäilevät edelleen, mutta toiset menehtyivät.

Kurkkuja ehti kypsyä vain pari hassua ennen kuin kasvusto lakastui. Kurkkuköynnökset eivät olleet ehtineet edes puoliväliin olohuoneen ikkunaa, kun ne jo kuolivat. Viime kesänähän ne olivat tässä vaiheessa peittäneet jo puolet parvekkeen katostakin. Mansikka tuskin selviää ensi kesään. Munakoisoilla ei ole ollut enää aikoihin toivoakaan, eivätkä kesäkurpitsatkaan tuottaneet kuin yhden käppyräisen kurpitsan.

Sen sijaan tomaatit ovat edelleen hengissä ja kohtalaisen virkeän näköisiä. Paprikat tuottavat tosi hyvin satoa. Perunoita saatiin enemmän kuin viimevuonna. Yrttisadon tajusimme kerätä talteen ja kuivata ennen kuin tuholaiset söivät sen.

Pikkuchilejä kypsymässä. Tämä kuva on varmaan heinäkuulta. Nyt suurin osa sadosta on jo voitu kerätä.

Teen myöhemmin vielä jonkinmoisen satosummauksen ja yritän parhaani mukaan jakaa tietoa kunkin lajin menestymisestä parvekkeellamme viimeisen vuoden aikana. On tässä meinaan jotain tullut opittua matkan varrella.

8 kommenttia:

  1. Voi harmitus! Tämä kesä koetteli niin kasveja kuin monia ötököitäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ei ollut tosiaan ihan helpoimmat olosuhteet. Kirvat kuitenkin näyttivät viihtyvän! :D

      Poista
  2. Kirvoja oli puutarhassa tänä vuonna ennätysvähän, joten ilmeisesti nekin vähän löysivät paremmat olosuhteet teidän parvekkeelta. Parvekeviljely vaatii varmasti ovat kommervenkkinsä, kun se on puutarhaa suljetumpi tila. Kaikista kokeiluista aina kuitenkin oppii, eikä kesä puutarhassakaan kaikilta osin ihan onnistunut ole ollut.
    Krassi on erinomainen kesäkukka. Helppo, kestävä ja kaunis. Meillä kukkii pihamaalla edelleen innokkaana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, tosiaan tällaisessa suljetussa tilassa ötököillä on hyvät mahdollisuudet massaesiintyä, jos mikään ei ole syömässä niitä. Kyllä me jossain vaiheessa kesää yritimme siirtää ulkoa pirkkoja parvekkeelle, mutta eivät ne varmaan jääneet sinne.

      Nämä "katastrofit" ovat kyllä oppimiskokemuksina aivan omaa luokkaansa. :D

      Krassi tulee pysymään meillä varmasti jokavuotisena vakiokukkana, on se sen verran palkitseva, ja sitähän voi käyttää ravinnoksikin. :)

      Poista
  3. harmi. Tämä kesä oli muutenkin vähän hankala kasvien kasvattamiseen. Meillä jäi sato pieneksi kylmän sään vuoksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, oli kyllä haasteellista! Jopa parvekkeella tuppasi olemaan välillä vähän turhan pitkään turhan viileää.

      Poista
  4. Mullakin kesäleimut koittaa sitkeästi kukkia, vaikka varret on alhaalta päin kellastuneet kukinoja kohti ja jotkin viheliäiset tuholaiset niiden kimpussa. Samassa laatikossa kuitenkin samettiruusut kukkivat edelleen aivan mahdottoman kauniina. Pohdinkin, että pitäisiköhän nuo leimut vain 'päästää tuskistaan' ja leikata varret mullan tasalle, niin samettiruusut saisivat vielä rauhassa jatkaa kukintoaan... Yksi erilleen istutettu leimu voi mainiosti ja ruohosipulikin tuottaa aivan hyvin satoa.

    Täytynee itsekin ensi kesänä koittaa panostaa tuholaisten torjuntaan ajoissa, kun ajatuksissa olisi kuitenkin rakentaa parvekkeesta tätä vuotta kukkeampi ja runsaampi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, voi ei! D: Saattaa tosiaan olla fiksua tuhota ötököiden valtaamat kasvit, etteivät öttiäiset sitten leviä niistä muihin. (Tosin samettiruusut ovat hirveän sitkeitä ja niiden väitetään myös suojaavan muitakin kasveja tuholaisilta.)

      Ja kyllä, tuholaistorjuntaan kannattaa panostaa alusta alkaen - muuten tilanne ryöstäytyy helposti käsistä. Suosittelen kokeilemaan biologista torjuntaa. Vaikka myrkkypurkki onkin edullisempi kuin purkillinen petoötököitä, on ötököiden valitseminen huomattavasti kestävämpi ratkaisu. :D

      Poista