20.3.2018

Parvekepuutarhan menneen kesän satosummaus

Parvekepuutarhamme on ennen kaikkea hyötypuutarha. On meillä toki koristeperennoitakin ja joka vuosi myös kesäkukkia, mutta hyötykasvit ovat se juttu, joka saa meidät eniten innostumaan. Ajattelin jo syksyllä, että julkaisisin koosteen menneen kesän sadosta, mutta sen kasaaminen vähän venyi. Tässä se nyt viimein tulee. Yritin haalia kasaan tiedot joka ikisestä parvekkeellamme viime kesänä olleesta hyötykasvista, mutta ihan kaikkea en saanut tähän. Kasveja oli nimittäin aika paljon.

Sadonkorjuusaalista elokuun alkupuolelta: salaattia, papuja, chilejä, raparperiä ja kurkkuja.

Parvekkeemme on lasitettu ja kaakkoon päin, joten siellä on aurinkoisella säällä tosi lämmin tuuletuksesta huolimatta. Parvekkeen leveys on 3,6 metriä ja syvyys 1,5 eli tilaa on noin 5,4 neliötä. Asumme toisessa kerroksessa, ja pölyttäjät tuntuvat löytävän paikalle suhteellisen hyvin, kunhan kukkivia kasveja on riittävästi. Valitettavasti myös tuhoötökät löytävät perille sankoin joukoin.

Tuholaistorjuntaan kokeilimme tilata Biotukselta torjuntaeliöitä, mutta kesäkuun viileät säät koituivat niiden kohtaloksi, eikä siitä satsauksesta ollut siis juurikaan apua. Yritimme sitten käyttää torjuntaan myös veden sumuttelua, karkote- ja houkutuskasveja sekä mäntysuopaliuosta (vaikkei sillä ilmeisesti edes ole mainittavaa tehoa) aika vaihtelevalla menestyksellä.

Parvekkeelta on tosi vaikea ottaa laajoja yleiskuvia. Tämä on ovelta peränurkkaan päin lattian rajasta kuvattu.

Kasvihuonekurkun kasvattaminen oli ensimmäisenä parvekeviljelykesänäni neljä vuotta sitten aluksi vain hullu kokeilu, mutta innostuinkin siinä määrin, että nyt kurkkuja on tullut sittemmin laitettua joka kevät. Aiemmin olemme käyttäneet satoisaksi osoittautunutta 'Baby' F1 -lajiketta, mutta viime kesänä meillä oli 'Iznik' F1, joka menestyikin poikkeuksellisen huonosti. Kurkkuja kypsyi vain muutama, ja tuhohyönteiset söivät kasvuston piloille. Kesä meni siis huonosti kurkkujen osalta.

Tomaatit menestyivät sen sijaan paremmin. Olemme kasvattaneet monena vuonna Maatiaiselta tilattua 'Rotkäppchen'-lajiketta, ja sitä meillä oli nytkin. Satoa tuli vähemmän kuin edeltäneenä kesänä, eikä yksikään hedelmä ehtinyt kypsäksi asti, varmaankin kesän viileiden säiden takia. Keräsimme kuitenkin raakileet talteen hilloamista varten. Tomaatit ovat olleet vuodesta toiseen tosi kestäviä tuhohyönteisiä vastaan - ne ovat yleensä krassien ohella viimeisinä pystyssä vihulaisten kaluttua jo kaikki muut kasvit henkihieveriin.

Tomaatit kasvoivat pöydällä ikkunan edessä, ja tuimme niiden varret sitomalla puukehikkoon.

Paprikoita meillä oli jälleen useampaa eri sorttia, mutta myönnettäköön, että olen vähän pihalla niistä. Lystilän taimistosta kesäkuussa kukkivana hankittu chili tuotti kymmenittäin hedelmiä, joista osa säilöttiin. Plantagenista ostetut suippopaprikat olivat myös melkoisen satoisia, ja niidenkin satoa saatiin pakastimeen asti. Kumpienkaan ostotaimien lajikkeista ei saatu varmaa tietoa. Itse kasvattamamme 'California Wonder' ei tälläkään kertaa menestynyt.

Plantagenista ostettu suippopaprika alkoi tehdä hedelmiä heinäkuun alussa.

Valkosipulin kasvattaminen oli tänäkin vuonna vähän hämmentävää. Istutimme jääkaapissa itämään lähteneet marketista ostetun espanjalaisen valkosipulin kynnet parvekkeelle toukokuussa, ja ne kasvoivat aluksi hyvin. Jossain vaiheessa versot alkoivat kuitenkin nuupahtaa, kuten aina ennenkin on käynyt, kun olen yrittänyt kasvattaa valkosipulia. Osa kuoli kokonaan, mutta muutama oli nostettavissa. Eivät ne kauheasti kokoa olleet kasvaneet, mutta maku oli oikein mainio.

Salaateista ja yrteistä tuli kohtuullisesti satoa. Timjamia ja rosmariinista saatiin kuivattua yrttimaustevalikoimamme täydennykseksi. Uudenkaupungin Kukkamessuilta pikkutaimina ostetuista viinisuolaheinistä riitti salaatteihin oikeastaan koko kesäkuun ajan. Pinaatti oli samoin menestyksekäs. Nämä tuntuvatkin olevan aika perusvarmoja satokasveja, joista on yleensä paljon iloa. Kunhan vain vahtii, etteivät kaalikoin toukat tai muutkaan mussuttajat käytä salaatteja ravinnokseen, hyvin sujuu.

Kurkun, chilin, valkosipulin ja lehtisalaatin satoa. Kurkut kypsyivät epämääräiseen muotoon ja tekivät paksun, piikikkään kuoren. Oletan tällä olevan jotain tekemistä vihannespunkkein kanssa.

Munakoiso 'Black Beauty' ei ehtinyt kukkia, mutta se ei ollut mikään yllätys. Kesäkurpitsa 'Black Beauty' (hehe, saman niminen lajike) sai aikaan yhden kypsän hedelmän, mutta sekin oli vähän käppyräinen - ilmeisesti vettä olisi pitänyt kantaa vieläkin enemmän. Mansikka (jokin mamin pihanperukoilta löytynyt vanha puutarhamansikkalajike) teki pari kourallista maukkaita mansikoita, mutta sekin kärsi tuholaisista.

Kurkut, kesäkurpitsat ja munakoisot sijaitsivat heti oven vieressä, jotta niitä olisi helppo kastella.

Peruna menestyi jälleen hyvin. Emme varta vasten ostaneet siemenperunoita, vaan hyödynsimme kaverin jääkaapissa ituilemaan ryhtyneet marketin yleisperunat. Satoa saatiin pari litraa, ja syksyllä nostetut potut olivat terveitä, nättejä ja ihan mukavan kokoisiakin. Tämä rohkaisee kasvattamaan perunaa jatkossakin. Peruna tuntuu olevan ainoa kasvi, joka menestyy parvekkeemme etuseinää vasten, mihin ei tule suoraa auringonpaistetta vaan pelkästään siroavaa valoa. Niinpä taidamme laittaa seuraavaksi koko seinustan vieren pelkästään sitä.

Herne 'Kelvedon Wonder' oli niin ikään menestyksekäs, mutta laitoimme sitä tällä kertaa parvekkeelle aika vähän. Palkoja kypsyi kourallinen tai pari, ja herneet olivat hyväkuntoisia ja maukkaita. Vahapapuja saatiin myös muutama palko. Ostimme taimen kesäkuussa Lystilästä, ja se pärjäili tuholaiskaaoksen keskellä hyvin. Se itse asiassa vaikutti tappavan kirvoja enemmän kuin tuholaistorjuntaa varten hankkimamme petoötökät yhteensä!

Parvekepuutarhamme herneviljelypinta-ala oli viime kesänä tätä kokoluokkaa.

Sokerimaissi oli menneen kesän hassu kasvatuskokeilu. Istutimme esikasvattamistamme taimista neljä yksilöä parvekkeelle, ja ne peräti tekivät satoa - peräti kahdeksan jyvän verran. Saimme siis kerättyä yhden aivan minikokoisen tähkän, mutta on kyllä sanottava, että jyvät maistuivat älyttömän hyvältä! Tuntui toki vähän pöhköltä keittää kahdeksan jyvän kokoista maissintähkää ja sitten vielä jakaa sitä puoliksi.

Herneen, mansikan, maissin ja perunan satoa.

Köynnöskrassi (isoköynnöskrassi) ja kurkkuyrtti ovat myös syötäviä, mutta niitä tuli napsittua hyvin vähän. Köynnöskrassin pääasiallinen tehtävä oli ilahduttaa värikkäällä kukinnallaan, joka jatkuu lasitetun parvekkeen oloissa pitkälle syksyyn, eikä kasvi hätkähdä suurestakaan määrästä tuhohyönteisiä. Ilmeisesti se myös hämää tuholaisia. Kurkkuyrtti puolestaan toimi pölyttäjien houkuttelijana. Poimulehteä voisi myös syödä, mutta se sai olla vain koristeena.

Köynnöskrassin ja sokerimaissin kukat asettuivat vieretysten.

Mustaherukkapensas 'Storklas', joka eleli nyt toista vuottaan meillä, tuotti komeat kaksi terttua marjoja! No, olin ihan iloisesti yllättynyt siitäkin, sillä se ei voinut kovin hyvin vihannespunkkien takia. Raparperi (Uudenkaupungin kukkamessuilta pari vuotta sitten ostettu jakotaimi) osoittautui sen sijaan hyvinkin satoisaksi hyötyperennaksi. Aiempina kesinä siitä on saatu kerättyä vain jokunen pahainen varsi, mutta nyt niistä riitti pitsan ja jäätelöannosten täytteeksi asti.

Raparperi teki korjuukelpoisia varsia jo alkukesällä. Tämä kuva on kesäkuun alusta.

Parvekepuutarhan lisäksi harjoitimme kaupunkiviljelyä myös Turun laatikkoviljelyhankkeen kautta saamillamme viljelylaatikoilla kotilähiössämme. Viljelylaatikoiden satosummauksen julkaisinkin jo tammikuussa. Kokonaisuutena mennyt viljelyvuosi oli ihan mukava. Ensi kesälle toivoisin kyllä parempaa menestystä parvekepuutarhan tuholaistorjunnan osalta - olisi hienoa saada biologinen torjunta toimimaan.

18 kommenttia:

  1. Mikä sato parvekkeelta - vau! Tämä kyllä inspiroi, olisi niin ihana napsia raparperipiirakkaan raparperit omalta parvekkeelta :)

    VastaaPoista
  2. Mieletön sato parvekkeelta ja niin monipuolisesti eri kasveja. Harmi että tuholaiset ovat iskeneet, toivottavasti tänä vuonna pysyvät loitolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, niinpä! Tuholaisten loitolla pitämisen kannalta järkevää vois olla kokonaan kasvattamatta semmosia kasvseja, jotka aina kerää niitä puoleensa, esim. kurkkua. :D

      Poista
  3. Mielenkiintoinen postaus, parvekepuutarhanne vaikuttaa tosi kivalta ja satoisalta. :)

    VastaaPoista
  4. Aivan mahtava sato parvekkeelta! Nostan hattua, upea suoritus.:) Minäkin tykkään kasvattaa ruukuissa ja ämpäreissä terassilla. Maissia olen miettinyt ruukkuun kasvihuoneeseen ja taidankin tosiaan kokeilla, kun se kerran ruukussa oli teilläkin tähkän tuottanut. Hauskaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitän! Maisseista jäi semmonen fiilis, että olisi kannattanut laittaa kaikki taimet samaan paikkaan, niin olisi ehkä saanut paremman sadon. Esikasvatimme niitä siis enemmänkin, mutta jaoimme ne puoliksi parvekkeen ja viljelylaatikoiden välillä. Ne kuitenkin kukkivat vähän eri aikoihin, joten pölyttyminen uhkasi jäädä kokonaan tapahtumatta. Jos kaikki taimet olisivat sijainneet vaikkapa tuolla parvekkeella vieretysten, menestys olisi saattanut olla parempi. :)

      Poista
  5. Onpa sulla ollut oikea vihreä keidas parvekkeena, upea sato ja silmä lepää muutenkin vihreässä ja värikkäässä. Tulevaa kesää odotellessa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesän vihreitä puutarhakuvia selaillessa tulee kyllä sellainen fiilis, että talvi saisi jo pikkuhiljaa alkaa väistyä. :D

      Poista
  6. Tosi hienosti on parvekkeelta saatu satoa ja kauniin näköistäkin on ollut! Harmillisia nuo tuhohyönteiset. Mullakin on lasitettu kuisti, jossa talvetan paljon kasveja ja se on aina ihan täynnä kirvoja. Isot monivuotiset ruukkukasvini sietävät jo kirvojen hyökkäykset ihan hyvin, mutta esim. tomaattien taimikasvatuksessa saa koko ajan olla pesemässä kasveja kirvoista. Vihannespunkit ovat tietenkin sitten vielä hankalampia. Tosi inspiroiva kirjoitus. Tuli heti mieleen, että voisin jo kylvää retiisit kuistille...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Jos tuholaistilanne jotenkin nollautuisi aina talven aikana, ongelma olisi varmasti vähäisempi, mutta näin lasitetuissa tiloissa ötökät talvehtivat iloisesti ja ovat heti kevään ensimmäisten lämpimien päivien myötä valmiina iskemään apajille. :D

      Poista
  7. Komeaa parvekesatoa! En tiedä mitään niin hyvää kuin itse kasvatetut kesäherkut:) Mukavaa päivää❤

    VastaaPoista
  8. Ihana parveke ja ihan hyvä sato! :) Muutettiin vihdoin asuntoon, jossa on lasitettu parveke ja parvekeviljely kiinnostaa kovasti. Mitään aikaisempaa kokemusta minulla ei ole ja se vähän jänskättää :D Samaten pari kissaa tuovat omat haasteensa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta hienoa, sitten vain kokeilemaan! Jos kissat pääsevät parvekkeelle, ei kannata kasvattaa ainakaan tomaattia tai muitakaan koisokasveja, sillä ne ovat hyvin myrkyllisiä.

      Poista
  9. Hyvin satoa parvekekasvimaalta. Paljon paremmin kuin omalla parvekkeellani vuosia sitten :) Meillä oli kahtena kesänä kasvimaalla sokerimaissia ja niiden ongelmaksi koitui se, että siitepöly irtosi pari viikkoa ennen kuin emikukinnot tulivat edes näkyviin. Joka maissiin tuli ihan hyvän kokoisia tähkiä, mutta jyviä niissä ei ollut kuin yksittäisiä siellä täällä. Hyvältä kuitenkin maistuivat :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä oli oikeastaan sama ongelma - pölyttymisen kanssa haasteita. :D

      Poista